MAL-blogi

MAL-aihepiiriä, verkostoasiaa ja muuta mielenkiintoista - lue meitä!

Arkisto

2 kirjoitusta

Kirjoitukset vuodelta 2016

Asunto-osuuskuntamalli toisi vaihtoehtoja asuntomarkkinoille myös Suomessa

Tiistaina 29. marraskuuta 2016 | Kati-Jasmin Kosonen

Heidi Forsström-Tuominen, PTT:

Osuustoiminnallisilla organisaatioilla voisi olla keskeinen rooli asuntomarkkinoilla

Olemassa olevilla osuustoiminnallisilla organisaatioilla, kuten osuuskaupoilla ja monialayhtiöillä, voisi olla intressiä ja taitoa sisällyttää asuminen toimintaansa tulevaisuudessa. Hyödyntämällä osuustoiminnan periaatteita ja olemassa olevia rakenteita ne voisivat luoda vaihtoehtoja omistus- ja vuokramallien välille tavalla, johon sisältyy luontaisesti kannusteet asukaslähtöiseen, kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asumiseen.

Euroopassa toimivien asunto-osuuskuntien rakenteissa paljon samaa Suomessa toimivien osuustoimintaorganisaatioiden kanssa

Vaikka Suomessa asunto-osuuskunnat ovat harvinaisia, Euroopassa ja muualla maailmassa toimivien asunto-osuuskuntien rakenteissa on paljon samaa kuin Suomessa jo toimivissa osuustoimintaorganisaatioissa. Erityisesti suuressa mittakaavassa ja usealla organisaatiotasolla toteutetut asunto-osuuskuntamallit ovat olleet onnistuneita ja suosittuja. Esimerkkejä löytyy muun muassa Ruotsista, Norjasta ja Itävallasta.

Näissä maissa asunto-osuuskuntamallit on organisoitu esimerkiksi paikallisiksi asunto-osuuskunniksi ja toisen asteen yhdistyksiksi ja palveluorganisaatioksi. Malleissa asukkaat ovat osuuskunnan jäseniä ja osuustoimintaorganisaatiot kiinteistöjen omistajia ja vuokraajia.

Asunto-osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen sekä hallintaoikeus- että vuokra-asuntoja eri puolilla maata. Näin ne osaltaan pystyvät vastaamaan ihmisten erilaisiin asumistarpeisiin. Vaikka kiinteistöt ja talot ovat usein suunniteltu samankaltaisiksi, asunnot tarjoavat asukkaille muunneltavuutta ja elämäntilanteen mukaista joustoa.

Asukkaiden tarpeet ja vaikuttamismahdollisuudet toiminnan keskiössä

Asunto-osuuskunnissa jäsenten eli asukkaiden tarpeet ja edut ovat toiminnan lähtökohta ja vaikuttamismahdollisuudet vahvat. Esimerkiksi asunnon myyntitilanteessa osuuskunta voi ottaa vastuun asunnon myynnistä asukkaan sijaan. Se helpottaa yksittäisen asukkaan tilannetta ja nopeuttaa asuntojen liikkuvuutta. Lisäksi esimerkiksi asumiseen liittyviä palveluita ja yhteisiä tiloja suunnitellaan asukkaiden kanssa yhdessä. Osuuskunnat ovatkin aktiivisia innovoijia ja vahvasti mukana asukkaiden elämässä.

Monesti asunto-osuuskuntaan liittyvät laajat palvelut asuinkortteleissa. Palveluihin liittyy elinkaariajattelu, jossa palveluita tarjotaan vauvasta vaariin. Taloissa voi olla muun muassa päiväkoteja, terveydenhuollon palveluja, kauppoja ja toimistoja. Tämä helpottaa asukkaiden arkea, monipuolistaa asuinympäristöä ja luo kohtaamisia ihmisten välille.

Erityisesti tietyillä ihmisryhmillä saattaa olla palveluihin ja yhteisöllisyyteen liittyviä tarpeita. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi lapsiperheet, yksin asuvat ja vanhukset. Asunto-osuuskunta mahdollistaa myös näiden ihmisryhmien luontaisen vuorovaikutuksen arjessa.

Asuminen palvelukokonaisuutena

Vaikka yhden maan mallia ei voida suoraan siirtää toiseen, asunto-osuuskuntamallilla on potentiaalia myös Suomen nykyisessä toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa. Kohtuuhintainen ja laadukas asuminen linkittyy kasvavassa määrin asukkaiden tarpeisiin ja suurempaan palvelukokonaisuuteen, joiden huomioimiseen ja tarjoamiseen osuustoiminnallisilla organisaatioilla on jo valmiuksia. Systeeminen muutos, jossa elämän eri osa-alueet kytkeytyvät yhä vahvemmin toisiinsa, on siis keskeinen mahdollisuus olemassa oleville osuustoimintaorganisaatioille. Mielenkiintoista onkin nähdä, miten ne lähestyvät asumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tarpeita tulevaisuudessa.

Blogi on osa Pellervon taloustutkimus PTT:n ja suurten kaupunkien sekä Raklin, ARA:n, YM:n, MAL-verkoston ja Pellervo seuran yhteistä Asunto-osuuskuntamallin selvityksen julkistusta 29.11.2016.

Tiedote selvityksestä

 

Ei kommentteja

TTY:n Whole-hanke: Resursseja ja hallintaa

Torstaina 7. heinäkuuta 2016 | Kati-Jasmin Kosonen

Projektimme "Kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuusmalli (WHOLE)" alkoi loppusyksystä 2015. VNK:n rahoittama hanke toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston kolmen yksikön - Arkkitehtuurin laitoksen, Rakennustekniikan laitoksen sekä Liikenteen tutkimuskeskus Vernen - yhteistyönä. Mukana ovat myös University of Cambridge / CEDAR ja University of Glasgow / Adam Smith Business School.

Ekotehokkuutta ja kestävyyttä arvioivia malleja on olemassa jo monia, mutta näistä usein puuttuu laadullinen ulottuvuus, minkä lisäksi ne ovat usein aikaan ja paikkaan sidottuja. Hankkeemme tarkoituksena on ottaa huomioon myös laadulliset aspektit ja tehdä uusia avauksia resurssitehokkuuteen ja sen hallintaan nimenomaan kaupunkirakenteen ja sen kehittämisen näkökulmasta. Tähän liittyen WHOLE luo kaupunkikehittämisen päätöksentekoa tukevan toimintamallin sekä uuden liikennehankkeiden arviointimallin.

Keväällä pääfokuksessamme oli tutkimustyön lisäksi 17. toukokuuta ympäristöministeriössä järjestetty työpaja. Työpajassa oli tarkoituksena selventää resurssin käsitettä sekä syventyä resursseihin kaupunkitilan näkökulmasta. Alustajina toimivat Seppo Laakso Kaupunkitutkimuksesta (liikenne ja talous), vastuullinen johtajamme professori Panu Lehtovuori (resurssit ja resurssitehokkuus käsitteinä; VINEX-toimintaohjelma) sekä tutkija Marko Tainio CEDAR:sta (ympäristöterveys ja liikenne). Kommentaattoreina toimivat Åsa Hedman ja Kari Ruohonen.

Työpajasta saimme hyviä syötteitä hankkeellemme. Varsinaisessa työpajassa käytiin keskustelua teemaryhmittäin, ensin alustavasta kaupungin resurssien käsitemallista, sen jälkeen aihepiireittäin resursseista ylipäänsä. Teemaryhmät käsittelivät asumista, liikennettä, palveluja sekä elinkeinoelämää. Vaikka ryhmät keskustelivatkin eri näkökulmista, nousi useammasta ryhmästä esiin samoja näkökulmia:

• digitalisaation vaikutus resursseihin ja niiden tarpeisiin
• eri käyttäjäryhmien ja tilanteiden ottaminen huomioon: resurssitehokkuuden erilaiset merkitykset ja painotukset
• etätyön merkitys resurssitehokkuuteen: etätyö voi mahdollistaa esim. yksittäisten matkojen pidentymisen taikka vapaa-ajan lisääntyneen matkustamisen, eli hyöty ei olekaan niin itsestään selvä.
• kaupunkirakenteen suunnittelua pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti ja pitkäaikaisten linjausten mukaan, jotta resurssitehokkuutta saataisiin parannettua
• ovatko resurssitehokkuus ja terveys tietyissä tilanteissa ristiriidassa keskenään?
• tilojen käyttötarkoituksen muutoksia tulee mahdollistaa ja tukea.

Nyt työ jatkuu liikennehankkeiden arviointimallin kriteerien määrittelyllä sekä päätöksentekoa tukevan toimintamallin edistämisellä. Lisätietoja hankkeesta löydät osoitteesta http://www.tut.fi/whole. Syksyllä meidät voi tavata Kuntamarkkinoilla syyskuussa sekä Kestävä aluesuunnittelu -seminaarissa 27.9. Näiden lisäksi järjestämme liikennehankkeiden arviointimallista työpajan 11.10. sekä hankkeen loppuseminaarin 19.1.2017. Näistäkin lisätietoa nettisivuiltamme lähempänä tapahtumia!

Jaana Vanhatalo, projektipäällikkö, Tampereen teknillinen yliopisto TTY

 

 

Ei kommentteja

MAL-VERKOSTON KOORDINOINTI

  • Tero Piippo, p. 0400 388 735, tero.piippo (at) tampereenseutu.fi (opintovapaalla 7.1.-3.3.2019)
  • Kati-Jasmin Kosonen, p. 040 195 2852, kati-jasmin.kosonen (at) tampereenseutu.fi,
  • Heli Suuronen, p. 040 846 8127, heli.suuronen (at) tampereenseutu.fi
  • Tampereen kaupunkiseutu, Kelloportinkatu 1C, (Tampella), 33100 Tampere, www.mal-verkosto.fi, bemine.fi, www.kaupunkiseutu.fi